Poroholma

Historiaa

1800- luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin ja Rauma oli tuolloin myös vilkas kylpyläkaupunki. Nyt Poroholman purjelaivasatama, muistuttaa tuosta suurten purjelaivojen aikakaudesta ja Rauman kuuluisasta Kaivopuiston kylpylästä on jäljellä enää Poroholman lomakeskukseen restauroitu huvimaja. Historian mukaan edelleen kehittyvä Otanlahden alue, on jo vuosisatojen ajan tarjonnut suvilystejä kansalle.


Otanlahden alueella ja Poroholman lomakeskuksella on siis varsin pitkä historia. Otanlahden alueella on ollut aktiivista toimintaa jo 1600-luvulta lähtien ja Poroholma on siitä myöhemmin syntynyt omaksi erilliseksi alueekseen. Poroholma oli 1838 vielä saari ja vasta maan nousu teki Poroholmasta niemen. Poroholma tunnettiin aiemmin Ruotstalaisella nimellään Bornholma. Tehtailija Isak Östman-Kallio rakennutti Bornholmaan vuonna 1895 huvilan (nyk. Augustin paviljonki), josta kolmen kymmenen vuoden huvilakäytön jälkeen tuli Lottien pitämä suosittu kesäkahvila ”Poroholma”. Poroholma on kehittynyt hiljalleen koko Otanlahden alueen sydämeksi.

 

Otanlahdesta muodostuu kansanpuisto

Raumalle perustettiin suosittu Kaivohuoneen kylpylä vuonna 1821 jo edellisellä vuosisadalla tunnetun terveyslähteen luokse, kivenheiton päähän Otanlahdesta.

Kylpylän terveyslähde houkutteli säätyläisiä kaukaakin. Kylpylässä oli tarjolla perinteisten vesihoitojen ja ammekylpyjen lisäksi höyry- ja kylmävesikylpyjä. Erikoisena elämyksenä oli rikkikylpy. Kaivopuiston kylpylärakennuksessa oli seitsemän huonetta, keilarata ja biljardihuone. Kylpylässä ei tuolloin pistäydytty nykyiseen tapaan, vaan siellä saatettiin viettää vaikka koko kesäkausi. Vieraat olivat useimmiten säätyläisiä ja muita varakkaita ihmisiä. Kaivopuistossa pidettiin myös koko kansan kesäjuhlia, jonne oli sama pääsymaksu säädystä riippumatta

Rauma oli suosittuna kylpyläpaikkana 1830-luvulle asti. Kylpylän toiminta alkoi pikkuhiljaa hiipua ja kylpylälaitos myi purettavaksi huonoon kuntoon päässeet rakennukset 1857. Kaivopuiston koko kansan virkistysalue muuttui tehdasalueeksi, kun Lönnström-yhtiöt rakensivat alueelle suuren ammustehtaan vuonna 1937.

Uuden virkistysalueen idea sai alkunsa 1937, kun Rauman kaupunginjohtaja Oskar Nero laati kirjeen Puistolautakunnalle. Hän kirjoittaa, että Raumalle pitäisi perustaa virkistyskäyttöön tarkoitettu kansanpuisto: 
”Sen jälkeen, kun Kaivopuisto on annettu rakennettavan ammustehtaan tonttialueeksi, niin syntyy kysymys uuden kansanpuiston järjestämisestä kaupunkiimme. Päävaatimuksina olisi silloin otettava huomioon, että puisto ainakin osaksi on meren rannalla tai, että sieltä on avara näköala merelle päin ja, että sitä varten varataan suuri alue, jota vähitellen vuosien, ehkä vuosikymmenienkin aikana kehitetään.”

Kuitenkin vasta vuonna 1950 Otanlahden alueelle tehtiin kansanpuistosuunnitelma. Tuolloin aluetta lähdettiin kehittämään rakentamalla maauimala ja tanssilava. Otanlahden rantapuisto ( www.otanlahti.fi ) on siitä lähtien laajentunut ja siitä on vuosien saatossa muodostunut koko kansan virkistysalue. Alue tarjoaa nyt monenlaista ohjelmaa, kulttuuria, urheilua, aktiviteetteja ja ravintoloita. Vanhasta kansanpuistosta uuteen on siirtynyt myös huvimaja. Poroholman puistomaiseen lomakeskukseen on restauroitu Kaivopuiston lukuisat juhlat nähnyt huvimaja. Poroholmaa voikin kutsua Otanlahden rantapuiston vilkkaaksi sydämeksi, jossa viihtyvät niin paikalliset kuin muutkin lomailijat.   

 

Otanlahti ja Poroholma

Otanlahden alueella on ollut aktiivista toimintaa jo 1600-luvulta lähtien. Tuolloin alueella oli Otsan satama, kolmas maihinnousupaikka Rauman tienoilla. 
1700-luvulla alue oli kalastajien kalojen kuivaamispaikka ja 1800-luvulla alue toimi myös hevosten laidunmaana. Otanlahti on jo tuolloin ollut suosittu uimapaikka. Sinne rakennettiin jo vuonna 1886 "ovella varustettu riisumahuone”.

1900-luvun alussa Otanlahteen rakennettiin venevajoja ja lukuisia pyykkitupia. 
Vihdoin myös uimarit saivat paremmat puitteet, kun merikylpylä (Merska) rakennettiin Soffronofin huvilatontin alueelle.

Samaan aikaan Kaupunkilaiset rakensivat alueelta vuokratuille tonteille seitsemän yksityishuvilaa. Toisen maailmansodan jälkeen huvilat siirtyivät yhdistysten ja yhteisöjen haltuun. Tonttien vuokrasopimusten umpeuduttua pääosa huviloista purettiin 1950- ja 1960-lukujen kuluessa. Yksi säilyneistä huviloista on Isak Östman-Kallion 1895 rakennuttama huvila, joka toimii nykyään Poroholman lomakeskuksessa ravintolana. Poroholman huvilan suunnitteli turkulainen rakennusmestari August Heleinus. Hän suunnitteli useita muitakin raumalaisia julkisten ja yksityisten omistamia rakennuksia, kuten mm. Rauman kaupungintalon.

Kaupunki osti vuonna 1924 Kallion perikunnalta Bornholman rakennuksineen ja sen niemen kärkeen rakennettiin yleinen uimahuone vuonna 1925. Tuolloin alueesta alettiin käyttää nimeä Poroholma, ruotsalaisen Bornholman asemasta.
Kaupunki vuokrasi Lotta-Svärd yhdistykselle koko Poroholman alueen 1935. Lotat pitivät vuodesta 1935 lähtien usean vuoden ajan kahvilaa uimahuoneen vieressä olevassa Poroholman huvilassa. Mereen sijoitettu Poroholman uimahuone kärsi vuoden 1939 syysmyrskyissä niin pahoin, ettei sitä koskaan korjattu, vaan lopulta se purettiin.

Myöhemmin Kesäkahvilaa pitivät Rauman Martat. Kesäkahvila avattiin aina vappuna ja tilaisuutta juhlistettiin musiikkiesityksin, soittokunta soitti ja laulukuorot esiintyivät. Kaupunkilaiset lähtivät silloin joukolla kävelylle Poroholmaan. Myös leijonien järjestämä äitien päivän tapahtuma, pyhälysti, muistetaan vielä kaupunkilaisten keskuudessa. Tapahtumia oli kuitenkin harvoin ja alue oli vaatimaton.

Vuonna 1950 Otanlahden alueelle tehtiin kansanpuistosuunnitelma ja vuotta myöhemmin alueelle rakennettiin maauimala sekä tanssilava Fåfängan niemen kärkeen.

Vuodesta 2008 asti Riku Räsänen on isännöinyt Poroholmaa. Räsänen on kehittänyt aluetta upeaksi ja ohjelman täyteiseksi virkistysalueeksi. Poroholma on nykyään yksi Suomen parhaimmista lomakeskuksista. Poroholma on yksi neljästä viidellä tähdellä palkituista caravan-alueista Suomessa. Riku Räsänen on tehnyt Rauman kaupungin kanssa sopimuksen myös maauimalan kunnostamisesta ja suunnitelmien mukaan maauimala avataan uudistettuna kesällä 2018.